En tiedä oliko tämä virhe alkaa kirjoittamaan blogia. Minusta vain tuntui siltä että jonnekkin pitäisi kirjoittaa. Kirjoitan siis anoreksiasta. Sairastuin anoreksiaan 1,5 vuotta sitten. Minulla on myös Hemiplegia. ( CP-vamma mutta onneksi tosi lievä ja kukaan muu ei sitä edes huomaa kuin minä. Se aiheuttaa oikealle puolelle vartaloani hieman jäykkyyttä ) Ei ole helppoa olla erilainen vaikka muut eivät huomaisikaan sitä, silti sen aina itse tietää.

Olen 164 cm pitkä ja 1,5 vuotta sitten olin 44 kiloa painava. Nykyään olen 58 kiloa painava, kiitos ystävieni jotka auttoivat minua nostamaan painoani. Anoreksiasta ei kuitenkaan koskaan voi parantua kokonaan, vaan se on joka päiväistä taistelua sen kanssa. Nyt en kuitenkaan enää jaksanut taistella sitä vastaan mikä saa minut tuntemaan itseni kauniiksi ja siltä että "Vau minä onnistuin!" Kaikki kuitenkin pitävät minua tyhmänä ja hölmönä kun ajattelen tällä tavalla. Onhan se minunkin mielestäni tyhmää mutta se vaan tuntuu hyvältä..

En ole 3 viikkoon syönyt melkein mitään, ja jos olen yrittänyt niin elimistöni on hylkinyt kaiken. Aijon siis kirjottaa tänne miltä minusta tuntuu, miten pärjään ja miten olen onnistunut laihtumaan. Haluaisin saada kommenttia kaikilta jotka ovat kokeneet tai kokevat vieläkin samaa kuin minä, tai edes ymmärtävät.

When I walk in the snow, I want to leave no footprints.